Vauvan tuoksua

Tässä hän nyt sitten on, meidän Mini-vauvamme. Tuli viimein maailmaan puolitoista viikkoa myöhässä. Antoi riiviö odottaa itseään mutta on kyllä sen arvoinen.

Vajaa kolme viikkoa on nyt elelty taas vauva-arkea. Aika pyöritystä on ollut. Ihan hämmästyttää että tälläistäkö se olikin? Miten sen onkin voinut kahdessa ja puolessa vuodessa unohtaa. Imetystä, puklailua, peppupesua, kasvava pyykkivuori, valvottuja öitä, vaatteiden vaihtoa, hyssyttelyä,... aika rallia kaiken kaikkiaan. Ja tietysti pitää muistaa isoveli joka kaipaa myös huomionsa ja leikkikaveria. Onneksi meillä on ihanat auttavaiset mummot jotka asuvat lähellä.

Mutta on tää vaan niin ihanaakin. Tuollainen suloinen tummatukkainen tuhisija minusta sitten tuli, pieni nykerönenä, pikkuruiset varpaat. Vauvantuoksua, ihmettelyä ja ihastelua. Nyt on meidän perhe koossa. Nyt on hyvä olla...