Ne synttärit...

 

Loppusyksystä, juuri ennen pikkuiselle bloggaustauolle jäämistä, postailin Mytyn synttärisuunnitelmista. No synttärithän siis pidettiin jo tosiaan puoli vuotta sitten mutta tässäpä nyt viimein niitä kuvia:

 

 

 

 

Synttäreitä vietettiin sirkus-teemalla. Koristelut olivat pääasiassa puna-valko-sinisiä, viirejä, viirinauhoja ja ilmapalloja. Pöytä tarjoiluineen ainakin näytti aika karnevaalilta :) Tarjolla oli:

 

 

Cake popseja tein juhliin ekaa kertaa. Ihan hyvin onnistuivat, näyttivät kivoilta ja maistuivat etenkin lapsille. Aika makeitahan ne ovat aikuisen makuun. Kakkua en tällä kertaa edes tehnyt kun ei se mitään Mytyn suurinta herkkua ole. Kynttilät puhallettiin koristeltujen muffinssien päältä.

 

 

    

 

Popcornit tarjoiltiin pusseista ja karkkitötteröt sai palkinnoksi pellen nenän kiinnityksestä. Kasvomaalausta, ongintaa ja nenän kiinnitykseen osallistumista varten olin tulostanut lapsille "sirkusrahaa" jolla kaikki piti maksaa. Se oli lapsista hauskaa, he laskivat innoissaan kuinka monta rahaa onkaan jäljellä.

 

 

 

 

 

 

 

Seuraavaksi meillä juhlitaankin Miniä. Hänen ensimmäiset syntymäpäivänsä ovat ensi kuun alussa. Ajatella, mun vauva! Näin se taas on vuosi hujahtanut. Neitikään ei ole ihan niin mini enää. Minin kemuihin minulla on melko vaaleanpunaisia suunnitelmia. Niistä lisää ensi kerralla :)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kukkuu Kissanminttutieltä

Heipparallaa vaan kaikille. Jokohan sitä uskaltais kirjoitella että "blogitauko ohitse"? Johan tässä on puoli vuotta vierähtänytkin :) Aina kun olen ajatellut, että olispas kiva vähän bloggailla ja käydä kurkkimassa muidenkin blogeihin, niin joku pikku vitsaus tyyliin vatsatauti on vienyt totaalisesti voimat ja huomion muualle. Minin kolme kuukautta-postauksessa kerroinkin että meille syntyi kesäkuussa sellainen hiukan vaativampi neitokainen. Vatsavaivaa ja unettomia öitä on riittänyt ihan kiitettävästi. Ja tietty ne normaalit hampaiden puhkeamis-itkut ja opettelen konttaamaan-yölläkin-itkut ja en-nyt-tiedä-mitä-ränkätän-itkut siihen päälle. Juu, voin todeta että mihinkään ylimääräiseen ei ole ollut aikaa eikä voimia. Aikalailla elämä pyörinyt tässä kotikulmilla lasten kanssa. Eikä siinä mitään pahaa olekaan, aina ei tarvitse täyttää arkea kaikella ylimääräisellä. Varsinkaan jos siihen ei ole voimia just silloin. Olen ajatellut että aika aikaansa kutakin, ei nämä vauva-ajan haasteet ikuisesti kestä. Vauva-vuosikin on kohta jo historiaa ja Ministä tulee ei-niin-mini...

Muutenkin nyt viime viikkoina kevätauringon paistaessa ihanan kirkkaana on alkanut tuntua et oikein pursuan energiaa. Hirveä hinku tehdä jotain: ommella, laitella kotia ja pihaa, istuttaa jotakin jonnekin, askarrella... askarteluintoa olenkin päässyt nyt purkamaan Mytyn kanssa virpomisvitsoihin. Tällä hetkellä ruokapöytämme näyttääkin aika kaaokselta. Monenlaista pääsiäiskoristetta on valmistumassa.

Sunnuntaina olisi tarkoitus lähteä virpomaan. Mytty luetteli melkein kymmenen paikkaa jonne haluaa mennä, joten päätin että askartelu aloitetaan ajoissa. Kolme ja puoli-vuotias ei jaksa kerralla tehdä kuin korkeintaa kaksi oksaa. Joten jos tekis joka päivä muutaman, niin eiköhän ne valmistu sunnuntaiksi. Toki autan häntä, mutta periaatteessa haluan, että hän tekee joka oksaan jotain itse. Ettei mene ihan äidin omaksi pakertamiseksi. Aika hienoja oksia ollaankin jo saatu aikaiseksi. Noi metallinhohtaiset teipit osoittautui aika nopeaksi ja käteväksi koristeeksi. Niitä on Myttykin osannut itse kiinnittää. Ja hyvältä näyttävätkin, vai mitä?

Että semmosta täällä nyt. Toivotaan ettei seuraavaa kertaa tartte odottaa puolta vuotta :) Saa muutes laittaa kuulumisia! Ja yritän päästä teidänkin blogeihin katsomaan, mitä olette touhunneet puoli vuotta. Saattaa kyllä kestää hetki, kun plärään kaikki suosikit ja tutut läpi :)

OIKEIN HYVÄÄ KEVÄTTÄ

Kissanminttutien vuosi 2012

Näin vuoden loppuessa on mukavaa palata vanhoihin kuviin ja muistella mitä kaikkea meidän perheen elämään on mahtunutkaan vuoden aikana...

Elämä on pyörinyt lähinnä kodin, perheen ja pojan ympärillä. Sellaista aivan tavallista arkea ja yhdessä oloa, ei mitään ihmeempää. Pari kivaa lomamatkaa tehtiin. Keväällä oltiin miehen kanssa ihan kaksin ihanassa Kööpenhaminassa neljä päivää. Mytty oli hoidossa mummolassa ja viihtyi tosi hyvin, iso poika. Mytty onkin muuttunut vuodessa ihan valtavasti. Vauvavuosi jäi taakse ja hänestä on kasvoi tomera ja osaava taapero.

Varsinkin kevät ja kesä on jäänyt mieleen mukavana aikana. Puolitoistavuotiaan pojan kanssa tuli touhuttua kaikenlaista. Retkeiltiin paljon luonnossa ja keksittiin milloin mitäkin ihmeteltävää. Sukuloitiin, mökkeiltiin, käytiin Naantalissa ja saaristossa, uitiin ja kalastettiin...  

Raksailtu on tietysti myös. Sitä omakotitalon rakentajilla riittää loputtomiin. Paljon ollaankin saatu kotona aikaan, yläkerta ja terassi käyttöön, pojalle oma huone ja autotallikin on edistynyt. Minä olen päässyt lempipuuhaani sisustamaan. Koti on alkanut näyttää kodikkaalta ja meidän tyyliseltä. Viis siitä että listoja puuttuu...

Syksyllä arki muuttui kun Mytty aloitti hoidon. Parina päivänä viikossa perhepäivähoidossa. Äiti palasi hetkeksi koulun penkille. Syksy oli väsyttävää ja kiireistä aikaa. Mutta onneksi loppuvuodesta oli myös syytä juhlia; ensin kaksivuotiasta, sitten isänpäivää, itsenäisyyttä ja lopuksi tietysti joulua :) Pienet juhlahetket saa arjen maistumaan niin paljon paremmalta.

Ensi vuodeksi on luvassa varmasti sitä samaa arkea ja raksailua, mutta myös jotain ihan uutta. Meille kun syntyy vauva toukokuussa :) Pikkusisaren tuoloa odotetaan jo kovasti. Mytty pussailee masua päivittäin, puhuu vauvasta ja hoitaa omaa vauvanukkeaan. Itsekin odotan innoissani uutta tulokasta. Uusi vuosi otetaankin nyt ilolla ja jännityksellä vastaan. Mitä kaikkea ensi vuosi tuokaan tullessaan?

Oikein hyvää uutta vuotta kaikille!

Mytty 2-v

Pari päivää sitten bloggerissa tapahtui jotain kummallista. Blogistani hävisi yllättäen pari viimeisintä kirjoitustani. Yhtään en ymmärrä mitä tapahtui. Onnistuinko itse jotenkin sohlaamaan ja poistamaan tekstit, kuvat ja kommentit vai olisiko Bloggerissa ollut joku ongelma? Yksi vaihtoehto on tietysti Mytty joka on aika innokas läppärin tutkija silloin kun se on jossain avattuna. Kuka tietää.. tässä nyt kuitenkin kuvat pojan synttäreiden koristeluista uudestaan.

Viirit ja viirinauhat itse väkerretty. Tosi helppoa ja nopeaa. Kaikki koristeet valmistui alle kahdessa tunnissa synttäripäivän aamulla. Lisäksi samojen värien mukaiset lautasliinat, kynttilät, ilmapallot, pillit yms ja juhla pöytä oli valmis.

Tässä synttärisankari lempipuuhassaan rattikelkkailemassa :) Tulisipa taas lunta niin päästäisiin mäkeen...

Edelliseen postaukseen tulleet kommentit mulla näkyy tuolla oman "arkiston" puolella mutta ei ole kyllä hajuakaan miten ne saisi tähän liitettyä? Onko teillä muilla tapahtunut tälläistä tekstien katoamista?

Pipari-paloauto

Tässä se nyt on täysin valmiina. Melko hieno piparitaikinasta tehty paloauto joka tänä vuonna toimittaa piparkakkutalon virkaa :) Inspiraatio tähän tuli viime lauantaina vierailtuamme paikallisella paloasemalla Päivä paloasemalla-tapahtumassa.

Paloautot ja palomiehet ovat tällä hetkellä kaksivuotiaan tärkein puheenaihe. Ensimmäisenä aamulla ja viimeisenä illalla jutellaan pii-paa-autoista. Niitä katsellaan YouTubesta ja Palomies Sami on tietysti ehdoton lempiohjelma. Niinpä olikin mahtavaa kun mieheni bongasi yllä olevan linkin takaa myös kaavat pipari-paloautoon. Sieltä löytyy myös ohje piparitaikinaan ja kaavat palomiehiin. Suosittelen kaikille joiden kotoa löytyy pieniä, tai miksei hieman isompiakin palomies-faneja :)

Raksailua ja kesäretkiä

Raksailuraportointi jatkuu, koittakaa kestää...

Terassin ja autotallin lattiavalut saatiin maanantaina tehtyä kunnialla. Nyt betonin pitää antaa kuivua vielä 10 viikkoa ennen kuin terassi voidaan laatoittaa. Menee siis loppukesään. Mutta eipä tuo haittaa. Parempi toi betonilattia terassilla kuin styroksilattia, jolla ollaan menty viime kesä.

Terassin laatat ostettiin kun oli Terrassa hyvä tarjous. Se on tuollainen perus-terassilaatta, tummanharmaa 30x30-kokoinen ja karheapintainen. Ei pitäisi olla liukas sateen jälkeenkään. Laatan harmaan sävy sopii sattumalta tosi hyvin meidän talon väriin. Hyvä niin, meillä kun tehtiin valinta taas aikalailla hinnan mukaan. Laatta maksoi 10.95€/m2, ehkä puolet siitä mitä pakkasenkestävät laatat yleensä. Meidän taloprojektissa on noudatettu aika tiukkaa budjettia koko ajan. Vähän kun käyttää aikaa etsimiseen niin materiaaleissa voi säästää piiitkän pennin.

Yläkertassa on katto ja seinät tasoitettu ja saumattu, huomenna aletaan maalaushommiin. Jee! Ensi viikolla päästään vihdoin tapetoimaan ja lattioita asentamaan. Ja mä pääsen laittamaan Myttysen huonetta :) Sitä mä odotan ihan kaikista eniten. Nyt täytyisi vaan hakea kaikki varastoidut huonekalut kotiin ja laittaa pensseli heilumaan. Mulla on siis sekalainen sortimentti vanhoja huonekaluja yläkertaan jotka vaatii kunnostusta ja maalausta.

Yläkerran oleskelutila ja toinen lastenhuone laitetaan sitten pojan huoneen jälkeen kuntoon. Nyt mun pitäisi tehdä lopullinen valinta niidenkin tapettien ja maalien suhteen. Suunnitelma on päässä valmiina mutta materiaaleja ei ole vielä hankittu...

Ollaan me muutakin touhuttu kuin vaan rakennettu. Pojan kanssa ollaan tehty pieniä retkiä ja nautittu ihanista kesäpäivistä. Ollaan pyöräilty, tutkittu luontoa, paistettu nakkeja laavulla ja pääsipä Mytty pari päivää sitten kastautumaan järveenkin. Vesi oli ihan älyttömän kylmää vielä, mutta eipä tuntunut pienen menoa haittaavan. Ei varmaan poika edes huomannut veden kylmyyttä kun niin innokkaasti vedessä läpsytteli. Ja halusi aina vaan uudelleen ja uudelleen veteen. Piti ihan väkisin kantaa viltille lämmittelemään.

Tälläistä touhuilua meillä. 

Huomenna Kissanminttutiellä käynnistyy blogin 2-vee arvonta. Tulkaapa kaikki osallistumaan!

Malkamaanantai

Eilen oli ihanan aurinkoinen ja touhukas sunnuntai. Ulkoiltiin, siivoiltiin, mies naputteli alakerran listoja paikoilleen ja minä leivoin Mytyn kanssa meidän lemppareita; banaanimuffinsseja. Pieniä virpojia kävi oven takana jonkin verran, vitsat vaihtuivat suklaamuniin ja namuihin. Enemmänkin olisi saanut virpojia tulla, nyt jäi aika paljon herkkuja odottamaan syöjäänsä. Vaikea varmaan arvata kenen suuhun ne pikku hiljaa häviää...

Ulkona laittelin narsisseja oven pieleen toivottamaan tulijat tervetulleeksi. Pihakeinukin koottiin. Löydettiin sille juuri ja juuri sopivan kokoinen sulanut maaläntti johon saatiin tukiraudat hakattua. Onneksi laitettiin eilen, tänään ei olisi enää tullut mieleenkään. Aamulla kun ulos vilkaisin ja näin valkoisen maan, ihan järkytyin. Lunta on tullut aika reippaasti vielä koko tän päivän. Lumitöihin kai pitäisi mennä. Olin jotenkin ajatellut ettei niitäkään tarttis enää tänä keväänä tehdä. Luulin että talvi loppui jo :( Onko tää nyt virallisesti takatalvea. Vai milloin käytetään termiä takatalvi?

Illalla olisi tarkoitus lähteä mummolaan. Kunhan Mytty vaan heräilisi uniltaan. Hän on nukkunut jo kolme tuntia... Käykö teillekin aina niin että kun odottaa lapsen heräämistä, niin hän ei herää sitten millään? Ja sitten tietysti kun jotain pitäisi ehtiä tehdä päikkäriaikaan, lapsi nukkuukin ehkä hätäseen tunnin. Miten musta tuntuu et se on aika usein niin... No tässä nyt ehtii keitellä itselleen kahvit ja maistaa yhden banaanimuffinsin. Johon löydät ohjeen täältä. Moikka taas ja hyvää pääsiäisviikkoa!

Uusi alku

Vuodenvaihteessa olimme pitkästä aikaa mökillä. Ulkoiltiin, ammuttiin raketteja, saunottiin ja rentouduttiin. Uuden vuoden aloittaminen tuntuu aina jotenkin tosi puhdistavalta ja jännältä. Musta on ihana ottaa käyttöön uusi kalenteri jonka sivut on vielä ihan tyhjät. Suunnitella tulevaa ja merkkailla muistiin tärkeitä päiviä. Pohtia mitä kaikkea mukavaa uusi vuosi tuokaan tullessaan.

Ei meidän perheellä mitään isoja suunnitelmia ole. Aiotaan rakennella yläkertaa pikku hiljaa, viettää enemmän aikaa yhdessä, levätä enemmän kuin ennen. Niin ja kuten monet muutkin, tehdä ruoka- ja liikuntaskarppaus. Johonkin matkalle olisi ehkä kiva lähteä... Suunnitteilla ihan sellaista tavallista arkea vaan. Se onkin mielestäni ihan parasta <3

Hyvää alkanutta vuotta kaikille!

Pikkutonttu leipoo

Meillä on paistettu tämän vuoden ensimmäiset piparit. Ihana tuoksu. Serkkujen avustuksella leivoimme kaksi pellillistä tosi hienoja tähtiä, ukkoja, akkoja ja metsäneläimiä. Osa taikinasta päätyi perinteisesti suuhun. Itse asiassa ihmettelin että piparitaikina Mytylle maistui. Onhan se aika mausteista kuitenkin...

Huomenna on joulukuun ensimmäinen. Kissanminttutiellä aukeaa joulukalenterin 1. luukku!

Mytty 1-vee

Meidän Mytty täytti viikonloppuna yhden vuoden. Taas kerran tuli päiviteltyä ajankulua. Vastahan hän oli pieni nyytti synnytyssairaalassa ja nyt jo tuollainen tomerasti kävelevä pikkumies. Koko viikonloppu oli yhtä hulinaa ja juhlia riitti vielä maanantaiksikin. Ensin oli tupa täynnä sukulaisia ja sitten juhlittiin kavereiden kanssa. Itse olen ollut ihan poikki kaiken siivoamisen, leipomisen ja järjestelyjen jäljiltä. Mutta kivaa oli ja Mytty nautti kun sai leikkiä serkkujensa ja pikkuserkkujensa kanssa.

Juhlissa meillä tarjottiin tuulihattuja lohitäytteellä, palttoonnappeja sieni- ja kinkkutäytteellä, juustokakkua, mokkapaloja ja tietysti täytekakkua. Täytekakun taiteilimme mieheni kanssa nallenpään muotoiseksi ja värjäsimme elintarvikevärillä vaaleansiniseksi. Synttäripoika ei oikein kakusta välittänyt. Hän söi vain kermat päältä :)

Mytty sai ihania lahjoja: paljon pikkuautoja, palikoita, väriliidut ja Muumi-astioita. Pikkuautot pääsi heti leikkeihin ja ovat olleet ahkerassa käytössä siitä asti. Niillä pöristellään heti aamulla ja viimeiseksi illalla.

Juhlapäivä herätti myös aika suuria tunteita itselläni. Ajatella, tuo pieni on ollut meillä jo vuoden. Ihanaa, hauskaa, opettavaista ja rankkaa on ollut. Vuoteen on mahtunut niin paljon. Pienestä tuhisijasta on kasvanut pieni poika joka osaa ja keksii vaikka mitä. Hauskuttaa äitiä ja keimailee peilikuvalleen, höpöttää omalla kielellään käsittämättömiä juttuja, halii kisuleita ja hihkuu ilosta kun isi tulee töistä kotiin. Ihana oma Mytty!