Malkamaanantai

Eilen oli ihanan aurinkoinen ja touhukas sunnuntai. Ulkoiltiin, siivoiltiin, mies naputteli alakerran listoja paikoilleen ja minä leivoin Mytyn kanssa meidän lemppareita; banaanimuffinsseja. Pieniä virpojia kävi oven takana jonkin verran, vitsat vaihtuivat suklaamuniin ja namuihin. Enemmänkin olisi saanut virpojia tulla, nyt jäi aika paljon herkkuja odottamaan syöjäänsä. Vaikea varmaan arvata kenen suuhun ne pikku hiljaa häviää...

Ulkona laittelin narsisseja oven pieleen toivottamaan tulijat tervetulleeksi. Pihakeinukin koottiin. Löydettiin sille juuri ja juuri sopivan kokoinen sulanut maaläntti johon saatiin tukiraudat hakattua. Onneksi laitettiin eilen, tänään ei olisi enää tullut mieleenkään. Aamulla kun ulos vilkaisin ja näin valkoisen maan, ihan järkytyin. Lunta on tullut aika reippaasti vielä koko tän päivän. Lumitöihin kai pitäisi mennä. Olin jotenkin ajatellut ettei niitäkään tarttis enää tänä keväänä tehdä. Luulin että talvi loppui jo :( Onko tää nyt virallisesti takatalvea. Vai milloin käytetään termiä takatalvi?

Illalla olisi tarkoitus lähteä mummolaan. Kunhan Mytty vaan heräilisi uniltaan. Hän on nukkunut jo kolme tuntia... Käykö teillekin aina niin että kun odottaa lapsen heräämistä, niin hän ei herää sitten millään? Ja sitten tietysti kun jotain pitäisi ehtiä tehdä päikkäriaikaan, lapsi nukkuukin ehkä hätäseen tunnin. Miten musta tuntuu et se on aika usein niin... No tässä nyt ehtii keitellä itselleen kahvit ja maistaa yhden banaanimuffinsin. Johon löydät ohjeen täältä. Moikka taas ja hyvää pääsiäisviikkoa!