Mytty ei kyllä muutenkaan ole hetkeäkään paikallaan. Hän haluaa tutkia kaikki paikat ja olla aina mukana kaikessa mitä isi ja äiti tekeekin. Aina välillä hän painaa päänsä hetkeksi sohvatyynyille ja kerää voimia uusiin vouhotuksiin.
Mytty harjoittelee tällä hetkellä lusikalla syömistä. Mukista hän osaa jo hienosti juoda itse, mutta lusikasta ruoka vielä päätyy johonkin ihan muualle kuin suuhun. Lopulta lusikka yleensä unohtuukin ja ruoka lapetaan suuhun sormin. Joka tapauksessa ruokailun päätteeksi sotku on aina melkoinen. Meillä on ruokailutila olohuoneessa, joten lattioita joutuu nykyään lakaisemaan ja pesemään monesti päivässä. Muuten muruset leviävät jokapaikkaan.
Eikö muuten olekin hieno ruokalappu Myttysellä kuvassa? Ihana naapurini ompeli sen hänelle. Käsittääkseni Marimekon vahakankaasta. Kiitos vain E!
Muutama päivä sitten poitsu muuten löysi hiuksensa ja korvansa. (Häh?, Mitäs täällä kasvaa?) Siitä lähtien hän on silitellyt ja nykinyt itseään kovasti. Siis oikeasti kovasti, varmaan satuttanutkin itseään muutaman kerran... Sitä vaan mietin, että voikohan noista korvista tulla ihan höröt jos hän jatkaa samaa rataa? :)
Hienosti näyttää lusikka pysyvän kädessä :)
VastaaPoista*hih*, mä näköjään luen sun blogia väärinpäin, täältä on tullut jo enemmänkin päivityksiä ;)
VastaaPoistaJatkan selailua, ja olen tällä kertaa kysymättä mitään tyhmää, koska kaikki kysyttävä todennäköisesti selviää seuraavassa bloggauksessa ;D
:) Saa lukea ihan miten päin vaan ja kysellä ihan mitä vaan...
VastaaPoista