Pääseehän sitä pyörimälläkin

Mytty on viikkojen onnettoman ryömimisharjoittelun jälkeen päättänyt luovuttaa koko kurjan homman. On meinaan keksinyt paljon helpomman ja ennen kaikkea nopeamman liikkumismuodon. Pyörimisen, tai pitäisikö sanoa rullaamisen pitkin lattioita. Ja aika hienosti hän tuon homman hallitseekin. Ihan selvästi osaa katsoa mihin suuntaan haluaa mennä, vaikka jonkin esineen luo, ja sitten rullaamaan. Selältä-masulle-selälle-masulle, oho nyt menee vähän väärään suuntaan, akselin ympäri suunnan vaihto ja taas mennään!

Näin hän etenee huoneesta toiseen. Ja välillä puolittain sohvan alle jumiin. Siitäkös hermostutaan, tule mami auttamaan minut pois täältä!

Talolla tapahtuu III

Miten musta tuntuu että joka kerta kun olen kirjoittanut blogiin että "nyt taas talolla tapahtuu tosi paljon ja hommat edistyy" niin hommathan ei edisty sen jälkeen ollenkaan. Aina on tullut jotain. Milloin ollaan kipeitä tai miehellä on tosi kiire töissä tai sitten odotellaan jotain työmiestä hommiin. No laattamiestäkin odoteltiin siis vain kolmisen kuukautta. Ja hommat seisoi. Tai siis koko ajanhan siellä nyt jotain tapahtui, lumiesteiden asennusta, sähkövetoja ja keskuspölynimurin asennusta jne. Muttei pitkään aikaan sellaista näkyvää edistymistä tai valmiita pintoja. MUTTA (uskallanko sitä kuuluttaakaan) nyt taas tapahtuu :) Ja pitää tapahtuakin jotta kesäkuussa päästään muuttamaan...

Kiirusta on siis pitänyt viime aikoina meidän perheessä, eikä asiaa ole lainkaan auttanut koko porukan sairastelu. On kärsitty flunssat ja vatsataudit, kaikki tähän vuodenaikaan liikkeellä olevat pikku ikävyydet. Sinnikkäästi on silti puurrettu kotia kuntoon. Voi että, siellä alkaakin pikku hiljaa näyttää hyvältä... Olen ihan innoissani!

Tässä pieni yksityiskohta tämän hetkisestä tilanteesta.

Alakerran wc on laatoitettu ja kaluste asennettu. Hana, pönttö, peili ja sähköt pitää vielä asentaa. Lattiassa vaaleanharmaa 10x10 laatta, yhdellä seinällä tumma harmaan ja sinisen kirjava laatta ja kolmella muulla seinällä valkoinen kiiltävä laatta. Kalusteet myös kiiltävät valkoiset... Aika tummalta näyttää kuvassa mutta todellisuudessa paljon vaaleampi yleisilme. Tykkään kovasti <3

En paljastakaan tällä kertaa enempää. Seuraavaksi vuorossa alakerran makuu/työhuone :)

Tunnustus ja kuvahaaste

Heipä hei, täällä taas muutaman viikon hiljaiselon jälkeen :) Nyt on ollut, ja tulee kyllä olemaankin, niin kiire ettei blogille ole oikein aikaa. Raksaaminen on käynnissä ja pojan sairastelu vie nyt energiat. Saatan pitää vielä parin viikon tauon, saas nähdä.

Sillä aikaa kun taukoilin, sain  Syksymäki-blogista tunnustuksen, johon sisältyy hauska kuvahaaste. Kiitos tästä, Hanna-Maarit!

"You are beautiful-tunnustus on tarkoitettu kaikille blogistanian näteille blogikirjoittajille :) Tunnustuksen saaja haastetaan julkaisemaan 3-5 ennen julkaisematonta kuvaa omasta elämästään (oman kameran kätköistä) pienten selitysten kera ja jakamaan tunnustus eteenpäin kolmelle (3) muulle!"

Näin kevätauringon innoittamana päätin kaivaa kuvat viime kesänä napsituista otoksista. Koska olen tehnyt periaatepäätöksen olla julkaisematta läheisteni tunnistettavia kuvia ( lukuunottamatta Myttyä, vauvoja varmaan harva tunnistaa...) saatte tyytyä tylsiin maisemakuviin. Näissä on kuitenkin mielestäni ihana kesäfiilis ja muutenkin ovat onnistuneita kuvia.

Kuvat on otettu ihanan Pioni ja Piirongin pihapiirissä. Pioni ja piironki on sisustuspuodin ja kahvilan yhdistelmä Kärkölässä. Paikka sijaitsee kauniissa maalaismaisemassa peltojen reunalla ja oli tosi kiva kohde kesäiselle retkelle. Kahvila/puoti on rakennettu vanhaan navettaan ja se oli kuumana kesäpäivänä ihanan viileä. Pioni ja piironki on mielestäni ihan loistokonsepti, mikäs kivempaa kun yhdistää kaksi lempiasiaa: sisustusshoppailu ja herkuttelu.

Ihan vierestä löytyy Pekkalan mansikkatila, josta haimme vielä kahvilan herkkujen jälkeen makoisia mansikoita jälkiruoaksi. Ai että odotankin kesän ensimmäisiä makeita mansikoita. Pakkasesta löytyy vielä joitain rasioita viime kesän satoa muttei ne tietystikään vedä vertoja tuoreille marjoille.

Meillä on mieheni kanssa usein ollut tapana tehdä tälläisiä pieniä kotiseuturetkiä kesäisin. Katsotaan vaan netistä joku kiva kohde, joka sijaitsee kohtuullisen ajomatkan päässä ja hypätään autoon. Ensi kesänä onkin toivottavasti enemmän aikaa myös tälläisiin minireissuihin kun talo on valmis ja mies pitää isäkuukautensa...

Tunnustuksen ja haasteen haluan laittaa eteenpäin blogeille:

Poikasen elämää

Uneilmia ja muita hommia

Peurankello

Puputyttö

Mytty sai kummiltaan lahjaksi Pentikin pupu-pojan syntymänsä jälkeen. Sellaisen tosi ison, varmaan metrin mittaisen. Siskontyttöni, kohta 4-vee, on ollut aivan ihastunut siihen. Aina meillä kyläillessään hän pukee sitä innoissaan ja raahaa sitä perässään. No, päätin ommella surauttaa tytölle ihan oman pupun.

Pupusta tuli tietysti tyttö. Ompelin sille vielä söpön vaaleanpunaisen liivihameen pitsikoristeilla. Siskontyttö kun on nykyään hyvin tarkka väreistä. Vain vaaleanpunainen kelpaa. Heti kun vaan aikaa riittää, ajattelin ommella pupulle lisää vaatteita siskontytön leikkejä varten. Se on ihan kivaa tekemistä Myttysen päiväunien aikana. Pääsen penkomaan kangasvarastosta kaikki ihanat pitsit ja rusetit esiin ja luomaan pupulle herttaisia asukokonaisuuksia. Lisää siis luvassa...