torstai 30. syyskuuta 2010

Tilkkutäkkejä

Taas valmistui kaksi tilkkutäkkiä. Niiden sommitteleminen ja ompeleminen on niin hauskaa ja rentouttavaa. Toinen on omaa vauvelia varten, lattialla köllöttelyyn. Siihen käytin paksun vauvantäkin pehmusteeksi, jotta se olisi mahdollisimman paksu ja mukava.



Toinen on jo aiemmin mainitsemaani nupulle peitto-keräykseen. Eli se siis lopulta päätyy Helsingin Lastenklinikan keskososastolle ja joku pieni keskonen saa sen ikiomaksi. Tämä peitto on tehty puuvillatilkuista ja toisella puolella on pehmoinen valkoinen fleece. Kokoa peitolla on 48x48cm, eli se on tosi pieni niin kuin kuuluukin. Nupulle peitto-keräyksestä lisätietoja tästä.



sunnuntai 26. syyskuuta 2010

Sairaalalaukun pakkaamista...

Tänään on vähän yli kolme viikkoa laskettuun aikaan. Hyvä aika pakata sairaalalaukku valmiiksi odottamaan. Pakkaan yleensä hyvissä ajoin, mihin tahansa olenkin lähdössä. Lomamatkoja varten laukku on aina pakattuna jo muutamia viikkoja etukäteen. Minusta on ihanaa valmistautua kunnolla etukäteen ja päästä jo hyvissä ajoin matkafiilikseen...Se voi tietysti olla merkki liiasta neuroottisuudesta :)


Nyt varsinkin tuntuu siltä, että haluan kaiken tarvittavan olevan valmiina lähtöön. Kun eihän tästä vauvelista koskaan tiedä, milloin päättää tulostaan ilmoittaa. Ja millä vauhdilla.

Mitäs sinne laukkuun sitten tarviikaan pakata? Kai ajattelin ottaa jonkin olo- ja yöasun, kirjan, pesuvälineet ja vauvalle kotiutumisvaatteet. Ei kai siellä muuta.. Jos sitten vielä jotain pientä evästä. Poitsulle olen valinnut alla olevat vaatteet. Pitkähihainen kietaisubody, puuvillaneuletakki ja -housut, sukat ja tumput, villatöppöset ja -tumput sekä fleesepuku kevyellä toppauksella. Niin ja kaksi eri kokoista puuvillahattua, kun en yhtään osaa arvioida oikeaa kokoa. Jos ilmat pysyvät samanlaisena luulen tämän olevan hyvä varustus. Tietysti jos kovasti kylmenee pitää puku varmaan vaihtaa toppapukuun? Vai onko se sitten liian kuuma vauvalla autossa? Äh kun tämä onkin hankalaa...




keskiviikko 22. syyskuuta 2010

Hääpäivänä




Tänään on kaksi vuotta meidän hääpäivästämme :) Meillä on siis pumpulihääpäivä. Hih, hääpäiville on kyllä keksitty hauskoja nimityksiä. On mm. nahka-, keramiikka-, puu- ja villahääpäivät. Sitten kun olemme olleet naimisissa pyöreitä kymmeniä vuosia alkaa hääpäivillä olemaan hienoja nimityksiä kuten hopea-, timantti-, helmi- ja smaragdihääpäivä. Siihen on vielä hiukan matkaa...


Kuuluisiko hääpäivänä muistaa puolisoa lahjalla, joka muistuttaa sen vuoden nimestä? Näin olen ainakin joidenkin kuullut tekevän. Esimerkiksi paperihääpäivänä, joka on siis hääpäivistä ensimmäinen, annetaan toisella vaikka kirja tai lahjakortti. Mitäköhän pumpulihääpäivänä siis voisi antaa?


Kaksi vuotta sitten syksy näytti aivan erilaiselta. Me saimme juhlia tärkeää päiväämme todella kauniissa ja aurinkoisessa syyssäässä. Lämmintäkin oli yli 20 astetta. Illalla oli jo syksyiseen tapaan ihanan pimeää ja kaikki juhlapaikan kynttilät loivat aivan uskomattoman kauniin tunnelman... Voi se oli kyllä elämäni ihanin päivä. Häiden tunnelmiin on aina yhtä mukava palata :)

tiistai 21. syyskuuta 2010

Ahkerana aina...

Aloittelin äitiyslomaa oikein kunnon ahertamisella. Siivosin koko kodin, pesin pyykkiä, lajittelin ison pinon erilaisia papereita kansioihin, siivosin vaatekaappia ja lopuksi leivoin sämpylöitä. Nyt kun olen ollut näin ahkera, voinkin hyvällä omallatunnolla heittäytyä kaiken ihanan lekottelun ja turhuuden pariin. Ajattelin hautautua peiton alle hyvän kirjan ja kuuman mehun kanssa...




Tein viime viikolla pari tälläistä sydäntä, jotka laitoin roikkumaan vauvan huoneeseen. Tai ei hänellä täällä meidän vuokra-asunnossamme kokonaista huonetta ole vaan oikeastaan nurkkaus, jossa on hoitopöytä ja lipasto vaatteille. Sänky tulee meidän sänkymme viereen makuuhuoneeseen.

keskiviikko 15. syyskuuta 2010

Äitiyslomalla

Ihanaa, tänään alkoi äitiyslomani. Nyt on enää viisi viikkoa laskettuun aikaan. Loppuajan aion keskittyä lepäilyyn, ulkoiluun ja kaikkeen mukavaan pieneen puuhasteluun. Pari tilkkutäkkiä on työn alla ja yksi virkkaustyökin... Aion nauttia olostani ja rentoutua oikein kunnolla, kerätä voimia tulevaa varten.

Vauvaa varten kaikki onkin jo valmiina. Pienet vaatteet on pesty ja lajiteltu lipaston laatikoihin, hoitopöytä, vaipat ja tarvikkeet hankittu, turvakaukalo odottamassa kyytiläistä :) Tänään posti toi Saksasta tilatut Gessleinin vaunutkin viimein. Niitä jo ehdittiin hiukan odotella ja peräänkin kyseltiin. Mutta nyt täällä ja ainakin näin pienen tutkailun jälkeen vaikuttavat juuri niin hyviltä kuin odotinkin :) Malli alla oleva Vision S.



Olen päässyt etukäteen vaunuja koeajamaan ystäväni tyttären kanssa ja ihastuin niiden keveyteen ja ketteryyteen. Vaunujen hinta vaan tuntui huimaavalta, mutta onneksi mieheni löysi saksalaisen nettikaupan jonka kautta tilaamalla säästimme pari sataa euroa.

maanantai 13. syyskuuta 2010

Nupulle peitto



Tuossa pari iltaa sitten seikkaillessani blogi-viidakossa satuin törmäämään blogiin, joka kiinnitti heti huomioni. Nupulle peitto blogi on perustettu tukemaan Nuppupeitto-keräystä. Tarkoituksena on kerätä syksyn 2010 aikana keskosille tai muuten vastasyntyneiden teho-osastolla yöpyville vauvoille pieniä tilkkupeittoja.

Nuppupeitto on siis pieni 40x40-50x50cm kokoinen tilkkupeitto, jonka pieni keskonen saa käyttöönsä osastolla. Peitto tuo hiukan kodinomaisuutta sairaalaympäristöön. Myöhemmin peitto on ihana muisto lapselle, sairaalan osastolla vietetystä ajasta.

Blogin ylläpitäjä ja keräyksen toteuttaja on Sipoolainen Rv. 24+2 syntyneen pienen keskospojan äiti. Vastaanottavana sairaalana keräyksessä on Helsingin Lastenklinikan vastasyntyneiden teho-osasto.

Minuun näin raskauden loppumetreillä asia kolahti täysillä. Kävin heti tänä aamuna kangaskaupassa ja ostokseni pyörivät tällä hetkellä pesukoneessa. Haluan haastaa kaikki mukaan tähän keräykseen. Nyt voi helpolla ja silti niin henkilökohtaisella tavalla olla mukana näin hyvässä asiassa. Nyt ompelukoneet surraamaan ja tilkkupeittoja tekemään!

Lisätietoja keräyksestä löydät linkin takaa.

torstai 9. syyskuuta 2010

Talo

Tässä se on, meidän unelmiemme talo, jonka parissa on uurastettu jo niin pitkän aikaa.




Koko projekti käynnistyi keväällä 2008, jolloin saimme kaupungin tonttijaossa haluamamme tontin. Kesän ja syksyn tutkimme eri talotehtaiden tarjontaa ja pohdimme omia toiveitamme ja tarpeitamme talon suhteen. Kun olimme luoneet vahvan kuvan haluamastamme ja laatineet koko lystille budjetin, aloitimme tarjous- ja kilpailutus-rumban valitsemiemme talotehtaiden kesken.

Vuodenvaihteen 2008/2009 tienoilla olimme päätyneet Jetta-talon suurelementtitoimitukseen. Aloitimme tarkemman suunnittelun heidän edustajansa kanssa. Pidimme kovasti Jetta-talomalliston Mustikka-talosta, mutta halusimme kuitenkin malliin joitakin muutoksia. Toiveenamme oli mm. lämmin sisääntulo-kuisti ja suuri lasitettu terassi, jossa voisi viettää aikaa jo aikaisin keväällä ja myöhään syksyllä. Pohjapiirustukseenkin halusimme pieniä muutoksia ja lisäyksiä, jotka kaikki oli yllättävän helppo ja joustava toteuttaa. Lopulliset talokaupat teimme Jetta-talon kanssa maaliskuussa 2009. Sovimme toimitukselle ajankohdaksi syksyn 2009 ja lisäsimme sopimukseen ehdoksi vielä vanhan asunnon myynnin.

Seuraavaksi edessä olikin siis vanhan asuntomme myynti ja muutto pääkaupunkiseudulta uudelle paikkakunnalle lähemmäs tonttiamme. Vanhan asunnon myynti sujuikin paremmin kuin olimme osanneet odottaa ja löimme kaupat lukkoon heti ensiesittelyn jälkeen. Sovimme kuitenkin asunnon vapautuvan vasta kesäkuussa, jotta saimme rauhassa hoitaa muuton toiseen kaupunkiin.

Kesäkuussa muutimme vuokralle lähelle tonttiamme ja aloitimme tontin raivauksen. Sopimukseemme Jetta-talon kanssa eivät kuuluneet tontti- eikä perustustyöt, ne päätimme tehdä itse. Erinäiset syyt viivästyttivät töitä niin, että elokuussa jouduimme siirtämään syyskuuksi sovittua suurelementtitoimitusta eteenpäin. Valitettavasti talotehtaan syksy oli niin täyteen buukattu, että jouduimme tyytymään seuraavaan vapaana olevaan ajankohtaan: helmikuuhun 2010.

Lokakuussa 2009 olimme saaneet tonttityöt ja perustukset valmiiksi. Aloitimme autotallin rakentamisen. Se osoittautui hyväksi ratkaisuksi myöhemmin, koska näin saimme kaikki rakennusaikaiset tavarat heti suojaan.

Tammikuun 2010 vietimme Thaimaassa lomaillen ja voimia keräten tulevaa varten. Odotimme helmikuuta kovasti ja jännitimme, tulisiko kaikki sujumaan hyvin. Thaimaasta kotiuduttua oli meillä melkoinen urakka edessä: lumien poistaminen perustusten päältä ja 3 metrin säteellä sen ympäriltä. Ja lunta oli todenteolla satanut poissaolomme aikana. Kaiken lisäksi lunta satoi koko ajan lisää, jolloin edellisenä päivänä tehty työ oli seuraavana päivänä tehtävä uudestaan.

Kuitenkin pari päivää ennen toimitusta ilma muuttui aurinkoisemmaksi ja eräänä hyvin kylmänä helmikuun aamuna Jetta-talon auto kaartoi tontillemme elementit kyydissään :)



Seuraavat kymmenen päivää talotehtaan asennusporukka pystytti taloamme kauniissa mutta hyytävän kylmässä talvisäässä. Itse kävimme päivittäin ihmettelemässä vauhtia, jolla talomme tontille nousi.



Asennusporukan saatua omat työnsä päätökseen alkoi oma tähän päivään jatkunut uurastamisemme. Palkattuja työmiehiä meillä ei missään vaiheessa ole ollut, sähkömiestä ja LVI-urakoitsijaa lukuunottamatta, vaan kaikki työt on tehty itse. Onneksemme oma isäni on alan ammattilainen ja hänestä onkin ollut suuri apu koko projektin ajan. Töitä on tehty iltaisin, viikonloppuisin ja kaikkina mahdollisina vapaa- ja lomapäivinä.

Tällä hetkellä sisällä näyttää tältä.


Olohuone


yläkerta lastenhuoneista katsottuna

Vielä on siis matkaa jäljellä jonkin verran, ennen kuin saamme muuttolaatikot sisään kantaa. Viime aikoina työtahti on luonnollisesti hiukan hidastunut vatsani kasvaessa ja viedessä voimiani. Mieheni jaksaa urhoollisesti raataa kaiken aikaa, mutta on paljon töitä joissa tarvitaan kahdet kädet. Kaiken aikaa olemme kuitenkin säilyttäneet positiivisen asenteen rakentamiseen, emmekä turhaan kiristele hampaita muuttopäivän yhä uudelleen siirtyessä pidemmälle tulevaisuuteen. Haaveenamme ja tavoitteenamme olisi päästä viettämään tuleva joulu uudessa kodissa. Saas nähdä miten käy...

tiistai 7. syyskuuta 2010

Pyykkipäivä

Voiko pyykkinaru enää suloisemmalta näyttää? Ihan tässä sydän käpertyy käppyrälle... Enää on kuusi viikkoa laskettuun aikaan, aika on mennyt mielettömän nopeasti. Vastahan tein positiivisen testin, ystävänpäivänä. Silloin lokakuuhun tuntui olevan iäisyys, nyt se onkin jo edessä ennen kuin huomaankaan...


sunnuntai 5. syyskuuta 2010

Syksyn makuja

Tänään leivoin päiväkahville ihanaa syksyistä piirakkaa, jonka päälle tuli omenaa ja punaisia viinimarjoja. Nam nam... Parhaalta piirakka mielestäni maistuu hiukan vielä lämpimänä vaniljakastikkeen kanssa.

Puolet piirakasta herkuteltiinkin saman tien kun se uunista tuli. Sisko perheineen oli kahviseurana. Puolet laitoin pakkaseen. Ajattelin että on hyvä jo varautua vauvan syntymän jälkeisiin mahdollisiin vierailijoihin.



Syksyinen piirakka

250 g margariinia
8 dl jauhoja
4 di sokeria

Murustele kuivat aineet sekaisin. Ota 2 dl sivuun. Lisää:

2 dl piimää
1 kananmuna
1 tl soodaa
kanelia


Vatkaa ainekset sekaisin. Levitä uunipellille. Ripottele päälle punaiset viinimarjat, omenalohkot ja sivuun otettu muruseos. Paista 200 asteisessa uunissa 25 minuuttia.




Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...